perjantai 17. kesäkuuta 2011
.kesän heinä on hiljaa hetken.
kevään kiire on ohi.
kotona lähtevien ja jäävien pinoja.
töistä lähtö oli haikeaa,
tentistä ulos väsyneenä ja ihmetyksessä.
juuri nyt sateesta pimeää
ja sateen ropinaa,
rauhallinen olo.
***
kuuntelen stellaa ja terhiä.
laulavat olosta,
ylihuomenna laulan minäkin näin..
muutin tavarani saarelle,
kiipesin katolle,
olin jättänyt murheet,
olin maalannut seinät
siivosin suuni,
vain laiva hu-uusi,
vain laiva huusi.
ja jos silta sattuisi romahtamaan,
en, en palaisi mantereelle milloinkaan,
milloinkaan.
vain paju irki,
vain paju huusi.
olen melkein kuin uusi,
melkein kuin uusi-ii.
***
minä istun tässä,
omenankukan terälehtiä varpaiden välissä,
varpaiden välissä.
näin matka jatkuu!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti