.teijo - matilda.

karattiin viime keskiviikkona töistä kesäreissulle,
ja mikä reissu meillä olikaan,
vaikka vain noin puolentoista tunnin päästä kotoa,
tuntu kuin olisi ulkomailla,
nukuimme teltassa ja olimme muutenkin ihan pihalla 24/7,
raitisilma humala, mahtavaa.

ensimmäiset yöt vietimme retkeilyalueen kuvankauniilla
laavupaikalla, kaksin.
vain kuikka ja kaakkuri järvellä seuranamme,
järvenpintaa rikkovat ahvenenpojat molskahduksineen,
nuotio, savu, laskeva aurinko.
mitä sitä ihminen muuta.

toisena päivänä tutustuimme matildaan,
voi mikä paikka, hurmaannuin aivan,
ihana kahvila,
pieni vanhan tavaran puoti,
ja mikä miljö.
omenapuita, kylttejä,
ruostetta ja rosoista romantiikkaa.

.kuin kutsusta.

..valo ja aurinko tuli takaisin,
jeij! päivä on ollut
opiskelun suhteen turha,
mutta koti kiiltää:
pyykkikori on tyhjä,
sängyssä puhtaat valkeat lakanat,
jääkaapissa on ruokaa ja
illalla masuissakin,
pinnat ovat pölyttömiä..
näin se menee,
ja mie meen huomenna ylpälle työskentelemään!
mutta nyt pinkaisen ottamaan vähän juoksuaskelia,
katsokaa keliä, lämpö senkun nousee!

.missä olet.

..aurinko?
vaikka näin allergikkona,
arvostankin kovasti kevätsateita,
niin joku roti silti..
huhtikuu oli niin lämmin ja aurinkoinen,
mutta toukokuu tuntuu tarjonneen
vain hyisiä tuulia ja pilvisiä päiviä.

***

ystävä lähti tänään 3 kk:si
lämpöön, aurinkoon ja
sysimustiin öihin ghanaan.
kävin perjantaina yhdistetyillä
synttäri&läksäri -juhlissa,
paljon sangriaa ja mansikkamargaritoja,
lauantaina sovimme, että lähden kotiin,
ihan niinkuin olisin ollut
kylässä sekuvain,
ei hyvästejä, ei toivotuksia,
koska mehän nähdään taas ihan kohta..
sitten kun helsingissäkin on jälleen
sysimustat illat ja yöt.

ei vielä hoksaa, että toinen onkin aika kaukana,
montakohan kertaa tartun luuriin soittaakseni,
koskakohan tajuaa ettei se tällä kertaa
tulekaan takaisin 2-3 viikon päästä..
skype on asennettuna, mutta kuinkahan käy
kun itse menen viikoiksi metsään,
jossa ei läppärit tai kännykät kuulu.

***

tänään pitäisi olla ahkera.. kotona.
ei tosin kotitöissä vaan muissa,
mutta pahoin pelkään,
että harmaa sateinen sää houkuttaa
enemmän leipomaan ja kokkaamaan ja huseeraamaan,
kuin lukemaan ja kirjoittamaan.
mutta ehkä yritän silti,
nyt pikapikaa vimonen pitkä essee valmiiksi!

.surkian sään sunnuntai.

..mikä ihana tekosyy,
jättää liiemmät ulkoretket
ja kipasta filkkariin,
hakia yksi pitkä kotimainen
& pussilliset värillisiä kompiaisia!

[ja ihan vain tiedoksi,
että värilliset
etenkin se keltainen
ällö vaahtobansku ja vadelmaveneet
kuuluu miehekkeen
must-have-irkkareihin, ei miun..]

.300 & matkalla.

[lainattu we <3 it]


pikapysähdys tässä 300 tekstin kohdalla,
toinen välistoppi työpaikalla
ja matka jahtuu kohti T.U.R.K.U.A. !

.hui hai hietsuun.

vaikka sää ei taas pariin päivään
ole kesäiseltä tuntunutkaan,
on kesä silti täällä..
sen tietää esimerkiksi siitä,
että hietsun kirppis on taas
viikonloppuisin auki!







viime viikonloppuna kävin tutkimassa
tarjontaa molempina päivinä,
ja kumpanakin tein pienet löydöt,
kaunotar veska vain 2 e!
ja pikkuinen sinertävä lasipurkki.









jos aurinko yhtään paistelee,
tai on edes sateetonta,
suosittelen lauantai- ja sunnuntai-
aamuisin hietsuun suuntaamista.

.tuulettunut.

pikkuinen ressi ja väsymys
söi mieltäni männä viikkoina.
näytin harmaalta ja mieli oli tukkoinen.
valitettavasti tilanne kärjistyi kovin
ja podin suunnatonta ärtymystä..
miehekkeeseen.
ei ollut reilua se,
enkä jotenkin löytänyt ulos tilanteesta,
joten viime viikonlopun yksinolo ja
tyttöjenjuttuihin sekä
aurinkoon keskittyminen
auttoivat kummasti.
nyt olo on kuin noilla
liehuvilla paidoilla,
hyvästi tuulettunut.

tykkään olla välillä aivan yksin,
en silti yksinäinen,
erityisesti tarvitsen yksinoloa
omassa kodissa,
tähän minulla on aivan
liian vähän mahdollisuuksia.
kun mieheke lähti lennolle,
siivosin sydämeni kyllyydestä monta tuntia,
terapeuttista.
ja tuossa siivouspuuskassa ei ikinä tunnu,
että _joutuisin_ tekemään kotitöitä,
vaan siivous sujuu luonnostaan,
siivoan omaa pääkoppaani,
sitten nautin työn
tuloksista monta päivää,
koska miehän en sotke.. ;)

vaikka omassa vapaassa
yksinolo viikonlopussa,
oli paljon sovittuja ja suunniteltuja juttuja,
otin ilon irti auringosta,
ulkoiluista ja ystävistä.
sellaisen ilottelun jälkeen
jaksoi lukea iltamyöhään
ja romahtaa unille, itsekseen.
oli kiva kaivata miestä
ja tulla vähän kaivatuksikin,
hyvin vähän sanoi mies,
mutta ehkä se ihan ansaittua olikin,
koska tiiän itsekin
miten rasittava olin
muutaman viikon sitä ennen.

ja kun mieheke palasi,
oli olo taas kuin juuri ihastuneella,
höpsötystä, hellyyttä ja hykerrystä.
pariskunnille suositellaan aina
yhdessä tekemistä ja oloa,
tärkeäähän sekin on, mutta
mie suosittelen kyllä myös
itsekseen oloa, omia retkiä ja hetkiä!