.kolme.

vietimme eilen 3. vuosipäivää.
mies yllätti miut kolmella suukolla,
sirolla käsikorulla
ja vadelmakakulla...


***

"kakunteon" ajaksi,
lähdin ulos pois keittiöstä,
kysyin lähtiessä, että kauanko
lenkillä pitäs vierähtää?
kolme tuntia vastasi mies,
noh ehkä tuntikin riittäisi.
päästyäni ulos taivas repesi ja
satoi kaatamalla,
sinnikkäästi jatkoin kuitenkin ulkoilua.

reippailtuani jonkin aikaa
ja vaatteiden kastuttua likomäriksi soitin kotiin,
joko saa tulla? kyllä saa lupasi mies.
palattuani huomasin, että poissaoloni aikana
keittiössä ei ollut tapahtunut yhtään mitään,
kippoakaan ei ollu tuhrittu
mutta pöydällä odotti vadelmakermakakku!

mies oli nauranut partaansa kun läksin ulos..
nostanut kakun pakkasesta pöytään sulamaan,
taiteillut ranskanpastilleista pinnalle 3:n
ja jäänyt odottelemaan. reilu kerho.
"kakun sulamista on odotettava vielä 2 tuntia!"
totesi mies minulle, likomärälle lenkkeilijälle.
ai että. en voinut ko nauraa.
lopulta muutaman tunnin päästä
pääsimme maistamaan kakkua
ja testaamaan joululahjaksi saatua leikkuria,
toimi ja niin toimi kakkukin.
oli yllättävän hyvää! nams.

***

saatiinpas vähän lisää muistoja,
matkan varrelta..
lisää näitä vuosia ja hauskoja muistoja!