.9.

Meiän eteinen on kaikessa pienuudessaan suhteellisen toimiva ratkasu nopiaan läpikulkuun, niin että kaikki on mukana. Puutteena siinä pitkään oli kuitenkin ihmeellinen oven taakse jäävä 80 senttinen seinänpätkä, joka oli liian tyhjä, liian epäsyvä, jotenkin liian käyttämätön. Ongelmana oli myös, että kotiintulon jälkeen avaimet, lompakot, liput ja laput tuppasivat tipahtamaan eteisen kynnyksen jälkeen teeveetason päälle allekirjottaneen kauhistukseksi. Jotain piti keksiä.

Kesällä luuhuattuani mökillä monen monta päivää bongasin varastosta muutamat osittain jo hiiren nakertamat poronsarvet, pikku pesu ja toiselle jiirisahan näyttö sai kuitenkin heräämään ajatuksen, oisko tässä eteisen pelastukset. Vaikka luu itsessään oli kovin hienon näköistä, päädyin kuitenkin yhdenmukaistamaan ilmeen parilla spraymaalikerroksella. Sitten tarvittiin kohdalleni vielä yksi sikainfluenssarokotteen aiheuttama käsipuoliviikonloppu, niin että avokki sai ruuvattua kaiken seinälle. Seurakseen poronsarvinaulakko sai tuparilahjaksi saamamme pienen noitarummun, joka löysi nyt paikkansa. Sulaa tyytyväisyyttä eteisen yksityiskohta herättää joka päivä! ..ja peilin vuoksi herrasväki ei enää ehkä lähde ovesta tukka aivan ryötteessä ulos.

.7.

Tämän vuoden joulukortit toteutin mahottoman simppelisti. Kaksiosaiset pahvikortit olivat odottaneet jo jonkun aikaa ja kesäisten kutsukorttien aikaan tapahtunut hurahdukseni leimasimiin siivitti korttien valmistumista. Pahvia, hyvää joulua -leimasin ja valitsemasi kuvioleimasin. Pistä leimaillen.











Toiveissa on että, ennen pyhiä lehdettömiin puihin sataisi lunta.. tai ne peittäisi edes valkea kuura. Oon jotenkin hirmu ihastunut nuitten kauniiseen yksinkertaiseen ilmeeseen. Ja oli kortti mimmonen tahansa, ja etenkin jos son ite tehty, lämmittää se aina saajan mieltä. Vielä pitäisi pari kadoksissa olevaa osoitetta etsiä ja sitten nämäkin lennähtävät postiin.


Vietämme lähiperheen kesken lahjatonta joulua, ehkä paras jouluideamme ja perinteemme ikinä! Kokonaisvaltaisesti lahjattomuus ei toteudu kohdallani ikinä, eikä se ehkä ole ollenkaan paha asia. Muistan pieniä tonttupoikia, paria ystävää ja avokkia. Itse tehdyt lahjat ovat toki voittamattomia, mutta jostain syystä 6- ja 3-vuotiaisiin epeileihin ei vihriän tädin askartelut oikein vetoa, tai siis anteeksi, joulutontun askartelut, ehkä vika askartelutaidoissa. Eli joudun välillä turvautumaan kauppojen antimiin. Tänä vuonna etsiessäni lahjapaperia (näissä veijareissa viime vuosien sanomalehtiin käärityt lelut ovat herättäneet epäilyksiä, korvatunturin taloustilannetta kohtaan..), löysin sattumalta ainekset ensi vuoden joulukortteihin.. Ja yhden kortin kokeilu jo todisti, että onneksi tänä vuonna pitäydyin yksinkertaisuudessa. Ikinä ei ole liian aikaista aloittaa seuraavan vuoden joulunkortteja, illalla voisikin jatkaa saksimisurakkaa..

.6.

liput liehuvat, kynttilät palavat.
isille. papoille. isoisoisille.
juhlistimme päivää ja elämän pieniä asioita
ystävien kera brunssilla.

pullo kuoharia kruunasi herkullisen aterioinnin.
nyt arabian suuntaan kannattaa etsiytyä muunkin kuin kippojen takia,
dylanin brunssi oli mahtava, yltäkylläinen ja herkullinen.
miinusta vain ahtaudesta, tai sitten syöjien mahat olivat jo liian suuret,
sekä huonosti liikkuvista tuolista,
ne sopivat vain kylläiseen liikkumattomaan oloon,
joka vaikeutti herkkusuiden hakureissuja..

vatsat pyöreinä ja hölmöt hymyt suillamme,
suuntasimme vielä eettisille joulumarkkinoille,
joissa vain vaivoin sain pidettyä kukkaron nyörit supussa.
paljon ideoita, mutta aivan liikaa väkeä liian pienessä tilassa.
kotona kynttilään syttyi tänä vuonna 3 kynttilää,
huomenna alkavan ilmastokokouksen vuoksi.
rentouttava viikonloppu. riemulla uuteen viikkoon.

.5.

.4.

elä sie ihiminen hättäile,
istaha mäthäille,
kattele valakiaa.
rauhota mieles,
hillitte kieles,
hiljenny hetkeheks.

.3.

uuden koulumatkan varsi on houkutuskauppoja pullollaan.. pahimpina päivinä saattaa repsahtaa ja kuljailla muutamassa luvattoman kauan. ja joskus.. askarteluliikkeistä tarttuu mukaankin jotain. helmiä. leimasimia. papereita. lista on loputon.
Tällaisen heikon hetken tuloksena näpräsin helpon käsikorun.
Pieniä kivoja koruja voisi näperrellä ihmisille jouluiloksikin.

1* otetaan määrittämätön määrä puisia oman maun mukaan värjättyjä helmiä
2* pisteeksi i:n päälle ehkä joku erikoinen kivi-, lasihelmi tai muu koriste
3* pätkä kuminauhaa, johon pujotetaan sopivaksi katsomasi määrä helmiä
4* kiristä kuminauhaa hiukan ja tee tuplasolmu. vedä solmu piiloon yhden helmen sisälle (lisävinkki, solmu kannattaa sijottaa vastapainoksi erikoishelmelle ja sijoittaa se näin ollen ranteen alle)
5* koru rannetta tai asua piristämään!

.2.

ihastu, innostu, inspiroidu, elä ressaannu..
ihanat joululehdet. vanhoja, uusia, ei väliä.
ideoita. kuvia. hetkiä. <3
ei aihetta ressiin, kateuteen, vertailuun.
nauti paloina tai kokonainen piiras tunnelmia.
pieniä ripauksissa siitä voit luoda omaan kotiinkin..


ps. jonkin bugi on nyt bloggerilla käyny.. koska vaikka aivan varppina latasin luukun .1. tiistaina 1.joulukuuta, näkyy se jostain syystä marraskuun puolella.. hmh.