maanantai 11. lokakuuta 2010

.kun sen sanoo ääneen.

..on sen eteen tehtävä jotain,
jos sen jakaa muiden kanssa,
voi saada yllättävää tukea ja kaivattua palautetta.
vaikka hokisi jotain itsekseen päänsä sisässä kuinka,
voi ilmoille lausuminen,
antaa aivan uutta pontta.
motivoi, ruoskii, potkii, piristää, tsemppaa.
kertomisen jälkeen, itselle ei anna niin helposti periksi.
se että toinenkin tietää, voi helpottaa taakkaa,
antaa erilaista voimaa.

nämä olen sanonut ääneen viime päivien aikana,
kun kelit muuttuvat työmatkapyöräilylle sopimattomiksi,
aion tulla ainakin osan päivistä töihin juosten.
suosin nyt vähempi hiilihydraattista ravintoa.
neulon loppuun aloittamani yllätyksen.
en osta karkkia ennen joulua,
ja vältän muutenkin turhaa sokurin nautintaa.
pistän tällä viikolla pyörän takavalon paikoilleen.
vierailen kummivanhempien luona ylihuomenna.
teen graduni valmiiksi ennen kesää.
en lähde tänään töistä, ennenkuin osa tekstistä on valmiina!

muutamat aikomukset voisivat tarvita tuekseen voima-mantroja,
osa taas hoituu rutinoimalla, toiset kaipaavat innostusta..
suurin osa hoituu kuitenkin vain..
tekemällä.

Ei kommentteja: