mistä tietää, että [mini]loma on ollut onnistunut,
kun reporankana, jalat päivän kävelystä hellinä,
kaatuu lakanoihin hymy huulilla,
vai ehkä se kun samoista lakanoista herää levänneenä nauraen,
siitä, että mieheke loihtii aamupalan vihellellen
vai ehkä siitä, että sitten itse tiskaat tiskit suit sait sukkelaan
aamutuimaan lauleskellen, voiko ihanammin aamu enää alkaa?
mie sanosin, että kyllä son kaikki nuo yllämainitut ja vielä lisää!
kuka tarvitsee 3 viikkoa kaukomailla, kun päivä naapurissa voi
tuottaa yhtä paljon virtaa ja iloa?!
no ehkä joku ja ehkä itsekin joskus,
mutta nyt mainio päiväreissu teki saman.
päivään mahtui..
paljon kävelyä ja kuljeskelua auringossa
hyvä lounas ja herkullinen illallinen
erilaisten arkkitehtuuristen kontrastien katselua
muutamia kenkälöytöjä
kahdessa totaalisen erilaisessa kahvilassa istustelua
inspiroitumista väreistä ja valosta
laivamatkoilla uppouduttiiin lukemiseen.
tänään mentiin rauhottumaan kaupunkipäivän vastapainoksi,
pakattiin aamulla eväät reppuun ja
samoiltiin koko päivä metsän siimeksessä.
pikkusen jänskätti kun nuuksion parkkipaikat oli täynnä,
mutta kun pysyteltiin pääreittien ulkopuolella niin sai kulkea kaksin,
kuunneltiin..
metsojen kotkotusta,
kuikkien sydäntäriipivää huutoa
ja kurkien kiljuntaa.
päivän ruoka valmistettiin trangialla lammen rannalla
ja samalla seurattiin telkkien kevättemmellystä.
koko päivä ulkona,
hieno retkeilykauden avaus!
pian uni taas maistuu,
eikä tässä kuvia jouda purkamaan kamerasta,
ko huomiseksi on luvattu mahtavaa keliä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti