Miksi eniten toivoville ja odottaville ei suoda. Ja toiset- tuntuvat saavan toivomatta, yhtenään, odottamatta kuin taakaksi. Jotka antaisivat rakkautensa, aikansa, kaikkensa, joutuvat taistelemaan. Odotuksen ja itkun loputtua, saapuu hetkellinen ihme. Kuin taivaan armosta, lahja. Ja kuin suurella ivalla se riistetään hetkien päästä suistaen suurempaan suruun. Liian hauras elääkseen, vaikka sydän lyö.
Lumi teki enkelin järven jäälle.
Ajatuksissa. Sydämellä.
...
...
tänään en voinut olla sielläkin läsnä. tuin toisaalla. istuin hiljaa ja odotin tunteja. hiljaa kävelessä kuuntelin, vaikket kokoajan puhunutkaan. kävelin rinnallasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti