tummia syksy-yön sävyjä. eilinen ilta oli yhtä vangitseva ja maaginen kuin viimeisen kuvan järvi ja taivas. olimme järisyttävän hyvällä keikalla. ehkä elämäni parhaalla. porcupine treen reilu kahden tunnin pläjäys vei mennessään, kuten iltayö mökillä tuulastuksen parissa. emme saaneet kalaakaan. luihin ja ytimiin yritti pyrkiä kylmä viima. vesi ja vesikasvit näyttivät hienoilta. olisin kaivannut jalustaa, koska kuvaaja hytisi paksuista kerrastokerroista huolimatta. pienet rautiaiset väistelivät tuulastuslamppuja. taivas myrskysi mutta järven pinta, se oli peilityyni.
nautitaan hetkistä. tuokioista. pian ne ovat vain muistoja.
"But after a while
You realize time flies
And the best thing that you can do
Is take whatever comes to you
'Cause time flies"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti