torstai 19. marraskuuta 2009
.ghost is not real.
voi mitä päiviä.
huolta. helpotusta. iloa. väsymystä.
ystäviä, ystäviä, ystäviä.
jouluilin urakalla.
koti toimi B&B -paikkana.
ahkera opiskelija, laskee matikan tehtäviä joka hetki.
miten innoissani olen ollut
unohtuneiden derivaattojen ja integraalien kertaamisesta.
opettaja itseni ikäinen.
minne kaikki tieto&taito on mennyt.
miten se palautuu.
kynttilöitä. tuikkuja. pieniä valonlähteitä.
toivon säteitä. kyllä pian taas helpottaa olo.
tulee auvoisempi elo.
meän home ghost, kolmas pyörä, pienenee jälleen.
jätämme sen varjoihin, nurkkiin.
sille ei ole tilaa nyt peiton alla eikä sohvatyynyjen seassa.
ghost is not real.
ihmisillä on jotenkin vinoutuneet asetelmat pikkujouluihin.
miusta on ihana kohdata ihmisiä.
otetaan lasillinen glökiä,
puhutaan niin paljon,
että juoma jäähtyy.
hetket kuin manteli joulupuurossa.
eilisen manteli,
arjen hemmottelua kampaajalla.
paikka kuin lämminhenkinen kahvila,
nauru tarttuu asiakkaasta toiseen,
jutellaan kaavuissamme koko talon väki,
kuppi kuumaa,
rentouttava päähieronta,
ei mitään pöljää matkustaa junalla,
vanhaan teollisuuskaupungiin sen ilon tähden.
paluumatkalla pysähdys toiseen kaupungiin,
jonka läpi virtaa junara kuin joki.
lämmin hyvän matkan toivotus,
tule ehjänä takaisin retkeltäsi afrikasta,
olen mukanasi ajatuksissa.
ajatukset lepäävät junan kyydissä,
kuin istuisi venheessä joilla..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti