olen toisinaan luvattoman "turhamainen",
vastoin kaikkia rationalisuuden periaatteita ja järkeilyä.
kannan mielummin olkavääränä asioita jossakin kivassa laukussa,
mielummin kuin pakkaisin painavat kantamukseni reppuun.
tästä syystä useimmiten en arjessa jaksa raahata kameraa mukana.
kun sen kameran kannan mukanani johonkin,
en tohdi kuvata.
ja kun se kamera odottaa kotona,
löydän lukuisia kuvaamisen arvoisi kohteita
ja puren hammasta.
tähänkin pikku probleemaan ois niin helepot ratkasut,
mutta eniten mieltä tuntuu kutkuttavan tämä..
voi kunpa ois taas pieni järkevä pokkari.
edellistä kannoin joka päivä kaikkialla
kunnes akkunsa sanoi itsensä irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti