löytämisen ilo.

Mulla on mahtava kesätyöpaikka! Aina asiakaspalvelutyö, edes luonnossa, ei ole parhaimmillaan.. mutta joinakin päivinä son mukavaa. Joinakin päivinä tää työpaikka antaa vaan parastaan, kuten maanantaina! Metsäpalovaroituksen pärähdettyä voimaan täytyi reippaan luonto-oppaan lähteä kiikuttamaan varoituslätkiä pitkin metissä lymyäviä tulipaikkoja. Matkalla löytyi muutama luvaton telttapaikka, esmes aamuhetkessä teltan kätköissä romantisoiva pariskunta, joiden paljaat jalat vaan viuhuivat teltan oven raosta.. siinä sitten huutelemaan hyvän matkan päästä, että voisittekohan sitten ko heräätte (puette päällenne) siirtää tän teltan luvalliselle paikalle.. Löyty peukalonpäänkokosia makeita mustikoita. Ja pitkän matkan helteestä taivallettuani nousin jyrkähkön kallion päälle ja oi siellä oli aarre, yhdessä kohdassa muovipussillinen herkullisia kanttarelleja! Voi sitä iloa. Illalla saimme herkutella omin pikku kätösin poimituista sienistä ja marjoista. Tällaisia luontaisetuja ei vain ole muilla työpaikoilla.






Muutenkin nautin kyseisestä päivästä mielettömästi. Löysin myös vuoden vanhalta paloalueelta kaksi harvinaista lajia ja sain niistä kuvat. Työosuuden jälkeen pidin lounastaukoa kuvan kauniilla lammella. Helteeseen viilennystä toi uinti. vesi <3
Tuollaisten päivien avulla jaksaa vääntää pitkää tuntia niinäkin päivinä kun väsyttää ja ärsyttää, työtoverit nyppii, asiakkaat kyselee kaikkea muuta ko pitäis tai asiakkaita ei ole etc. etc.

Tänään sataa. Kauan kaivattu ilman viilentyminen ja puhdistava ja uudistava sade on saapunut. Ei harmita ollenkaan! On pimeää ja utuista, metsä tuoksuu hyvällä. Ja mikä parasta minulla on lyhyt päivä töitä. Lyhyempi päivä tuntuu melekein ko vapaapäivältä. Täynnä mahdollisuuksia. Hautaudunko kotinurkkiin puuhastelemaan, tänään kun mieskin on monta päivää työmatkalla ja saan tehä kotijuttuja aivan oman mielen mukaan.. Vai lähtisikö pyörähtämään vähän kaupoilla. Linnottautuisiko kirjaston lukusaliin vai kahvilaan nauttimaan kaffetta. Uijui, vielä ei tiiä.. Nyt pari tuntia sateen kuuntelua, tulisiko joku sittenkin tällä säällä mettään, kiireetöntä.