keväällä kun uuden kodin etsintä oli rankimmillaan, mietimme mitä uudelta asunnolta toivoisimme. Pääsimme helposti yhteisymmärrykseen uudesta kodista: kaksio, min 40 neliötä, sijainti, hyvä kunto jne. Yksityiskohdissa toivelistan kärjessä mitallisijat jaettiin erilailla, mutta toiveet olivat samansuuntaisia. Monien monien vuokra-asuntojen jälkeen toivoin erityisesti laatoitettua kylppäriä. Miten yksinkertainen perusasia olikin niin tärkeä. Olin asunut niin monessa lattiasta kattoon mitä eriskummallisemmilla väreillä muovitetuissa kolossikylppäreissä että laattakylppäri tuntui jopa luksukselta.. miltei saavuttamattomalta, kunnes kolmas asunto jota menimme katsomaan vastasi toiveita ja täytti kriteerimme täydellisesti.
Piskuinen eteinen johti suuren tuntuiseen huoneeseen, jota myös olo-/ruokailuhuoneeksi kutsutaan, valkoiset puhtaat seinät, reiättömät. ja vanha kulunut lankkulattia, ah. Kylppäri löytyi korkean kapean kokopuisen oven takaa ja mikä yllätys! Valkoisia kaakeleita! Olin niin onnessani ja tässä vaiheessa sanoin, otetaan tämä?!
Ei en kaivannut viimeisimpien trendien mukaan sisustettua kylpylämaista tunnelmaa. Tila oli pieni, mutta sangen toimiva, sinne mahtuisi jopa meidän pieni pesukone. Kaakelit tekivät siitä avaran, puhtaan, jopa kutsuvan näköisen. Ja koska kaakelit olivat valkoiset tiesin heti, että voin vaihtaa huoneen tunnelmaa milloin vain helposti pienillä väriläiskillä. Ette ehkä usko, miten ihanalta se tuntuukaan ja miten yhä nautin suihkusta kaakeleiden keskellä, pikkukaakelit varpaan alla.. ja vain vanhoissa pikkutraumoissa mietin edellisten kylppärin siniseen ja sinapinkeltaiseen taittavia tahmeita muovipintoja..
pieni kuvakollaasi kodin valkoisista ei olisi pahitteeksi.. Nyt vain olen liian työllistetty-
Kodin värimaailma on pikkuhiljaa kehittynyt muutenkin entistä musta-valkoisemmaksi, mutta lämmöllä höystettynä. Olen huomannut että tartun herkemmin pelkistettyihin ja klassisempiin sävyihin kuin ennen ja nautin eleettömyydestä. Tällä hetkellä hakusessa ovat erityisesti musta-valkoiset sohvatyynynpäälliset.. sopivia ei ole vielä tullut vastaan, joudun pian kangaskaupoille. Mustaan olen verhonnut itseni jo kymmenien vuosien ajan ja ihoni on lähes aina valkoinen, mutta nyt olen alkanut suosia valkoista myös vaatetuksessa. Kuulostipa miten kliseiseltä vain, mutta musta-valkoiseen on niin helppoa yhdistää pieniä väriläikkiä oman tunnelman mukaan.. voi nyt kun pääsisi vielä nauttimaan siitä omasta kodista. tahdon vapaata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti